Esikoinen on ihastunut kahteen lauluun: Tip tap (eli Tonttujen jouluyö) sekä Tuiki, tuiki tähtönen. Jälkimmäinen raikaa äidin perintö-cd:ltä säännöllisesti, mutta ensimmäinen löytyy vielä vetämässä formaatissa: digiboksilta Joulupukin itsensä esittämänä (aaton Kuumalinjasta tallennettuna). Esikoinen osaa itse sitä pyytää:
Pip-pap!
Muutoin en välittäisi enää tammikuun lopussa kuunnella repeatilla yhtä ja samaa joululaulua, mutta tiettyinä hetkinä kaikki keinot on sallittuja. Kuten vaikkapa imetysrauhan takaamiseksi. Niinpä meillä tänäänkin raikui iloinen joulutunnelma. Poikkeuksellisesti jopa stereona, kun yhdyin Joulupukin lauluun hämätäkseni Tosikoista luopumaan alkavasta rintaraivaristaan. Toimi sekin.
Tämä erä meni 2-0 äidille - harvinaista herkkua.
Usein on koti mullin mallin ja lelujen lisäksi äidin mielikin mukkelis makkelis. Välähdyksiä arjesta, jotka haluan muistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti